ElämänPöytä

Elämänpöydässä on ajatuksia elämästä, tulkintahetkien varrelta, lukuisista keskusteluista koottuja kirjoituksia.

Menneisyyden näkymätön ote

Menneisyys kuuluu hyvin läheisesti sivustolle, jossa käsitellään tulevaisuutta.

Menneisyys on osa ihmisen elämää yhtä hyvin kuin tulevaisuuskin, tietenkin sillä erotuksella että tulevaisuus on tuntemattomampi.

Menneisyydessä on varmasti monella ihmisellä paljon erilaisia vastoinkäymisiä, onnistumisia ja epäonnistumisia. Menneisyys on elettyä elämää, jonka ratkaisut ja muutokset on tehty siihen asti kerätyn tiedon ja näkemyksen perusteella, menneisyys on elettyä elämää – eikä sitä saa enää takaisin, -joko onneksi tai harmiksi.

Paljon kirjoitellaan irti päästämisestä, on aika antaa menneen mennä ja tulevaisuuden tulla.

Mitäpä tapahtuisi jos menneisyydellä olisi vielä kuitenkin näkymätön ote sinuun?

Ajatellaan että olet joskus menneisyydessä vaikka mennyt laskettelemaan, kaatunut ja epäonnistunut. Voi tulla fiilis että et enää halua lasketella ikinä, epäonnistuminen voi ehdollistua, aina kun puhutaan laskettelusta muistat elämässäsi sen ainoan kerran, joka epäonnistui ja päädyt aina kieltäytymään tästä talvilajista myös tulevaisuudessa,

- en osaa, en voi, epäonnistuin, en pystynyt

Tekstin tarkoituksena on tuoda esille menneisyydestä pyristelyn helppoutta tai vaikeutta. Ihminen kehittyy ajassa henkisesti, kasvaa, jalostuu… Voi olla että tuo kypsyminen on niin huomaamatonta että sitä on vaikeaa käsittää edes tapahtuvaksi, jokainen tapahtuma muovaa meitä elämässä eteenpäin ja toivottavasti parempaan suuntaan.

Siksi olisi hyvä tarkistaa ettei elämässä vaikuta joissakin asioissa ”Menneisyyden näkymätön ote” Voi nimittäin olla niin, että jos antaisit laskettelulle tänä vuonna mahdollisuuden, etkä muistelisi enää vuosien takaista epäonnistumista, se voisi hyvinkin onnistua tänä päivänä, vaikka se ei onnistunutkaan menneisyydessä.

Mikäli annat menneisyyden epäonnistumisten rajoittaa tulevaisuuden valintoja, olet edelleen menneisyyden otteessa. Mitä jos voisit päästää irti menneisyydestä ja ottaa asian vastaan aivan kuin uutena asiana?

Tätä kaavaa voi soveltaa lukemattomiin asioihin, parisuhteisiin, työelämään, terveyteen, melkein jokaiseen elämän lohkoon.

Voisiko tässä olla avain uudelleen yrittämiseen, menneisyydestä oikeasti irrottautumiseen ja menneisyyden näkymättömien otteiden todelliseen tiedostamiseen?

Toki mennyt tarjoaa myös paljon hyviä oppeja, siitä mitä ei kannata tehdä.

Kirjoituksen ydin oli kuitenkin se, että ei annettaisi menneisyyden liikaa hämärtää tulevaisuuden mahdollisuuksia tai jopa estää niitä.

Elämänmuutos

Muutoksesta on tehnyt mieli kirjoittaa jo pitkään, toisaalta mieltäni on vaivannut se, että siitä on kirjoitettu varmasti jo useita kertoja eri näkökulmista ja mietin voinko tuoda tähän asiaan enää mitään uutta. Usein keskusteluissa tulee ilmi että jokin elämäntilanne on pysytellyt pitkään samanlaisena ja olenkin sanonut tähän usein että ”Jokaisella elämäntilanteella on oma parasta ennen päivämääränsä,” eli mikään asia tai tilanne ei kestä ikuisesti, vaikka se siltä tuntuisi.

Elämä tuo tullessaan erilaisia muutoksia, hitaita tuskin näkyviä muutoksia on tietysti vuosien kertyminen ja ikääntyminen. Nopeita äkillisiä isoja muutoksia ovat esimerkiksi onnettomuudet, erot, sairastumiset, lapsen saaminen, muutto… Ennusteiden ja tarot-korttien maailmassa, nämä suuret muutokset näyttäisivät ikään kuin olevan piirrettyinä elämämme polkuun ja karttaan, kirjoittaisin tässä mieluummin vääjäämättömästä kuin kohtalosta.

On hyvä tiedostaa että elämän  perus olemukseen kuuluu läheisesti muutos, elämä on kuin alusta jonka olosuhteet voivat muuttua todella nopeasti, on hyvä olettaa elämänsä muuttuvan. Minua kiehtoo ajatus siitä että usein ihminen haluaa laittaa muutokset joko negatiiviseksi tai positiiviseksi muutokseksi. Ihminen on tunteva ja tunteet määrittävät usein miten muutokset ottaa vastaan, jotkut elämän muutokset eivät ole iloisia ja suopeita, joitakin muutoksia on vaikea hyväksyä tai edes ymmärtää että näin tapahtuu. On kuitenkin otettava huomioon että myös ne ns. negatiiviset muutokset voivat saada meissä ja meidän elämässämme paljon positiivista aikaan. Koen  että muutos tai elämän asiat ovat mustavalkoisia, tuoden elämään niin hyvää kuin huonoakin, olipa muutos alun perin positiivinen tai negatiivinen.  Asioissa vallitsee tasapaino.

Elämä ei muutoksissaan kysele, tahdotko, haluatko tai että kävisikö mitenkään? Elämässä joskus vain asiat muuttuvat ja paluuta menneeseen ei enää ole. Suuren vastarinnan tai kapinoimisen sijasta olisi siis ilmeisen hyvä saada itsensä muutettua muutosvalmiiksi ja hyväksymään ajatuksen että kyllä, elämäni voi muuttua minä hetkenä hyvänsä. Tämä ajatus voi tuntua turvattomalta mutta toisaalta tuoda toivoa hankaliin elämäntilanteisiin, riippuen jälleen kerran siitä, mistä näkökulmasta asiaa ja elämäänsä katsoo.

Tässä  hetkessä on paljon hyvää, muutoksissa on paljon hyvää ja harmaissakin pilvissä kultareunus. Elämä vaatii mukautumista, elämän muutokset ovat väistämättömiä ja toivottavasti osaamme ottaa ne vastaan mahdollisimman rakentavasti.

Ihminen, liian kiireinen kehittyäkseen?

Yksi aihe, joka on pyörinyt ajatuksissa jo aika pitkään, aika taas kirjoittaa niistä ja jakaa ajatuksia. Painotan edelleen että nämä ovat vain minun omia näkemyksiä, jotka pohjautuvat korttipöydän ympärillä käytyihin keskusteluihin. Asioista saa ja voi olla erimieltä. Hieman haen myös kaikupohjaa henkien kirjasta, joka myös herättää paljon ajatuksia.
Jep, tällä kertaa aihe liittyy nykyihmiseen ja siihen kysymykseen onko ihminen liian kiireinen kehittyäkseen? Onko enää aikaa pohtia, mistä on tullut, minne on menossa ja miksi ihmeessä--- vai elääkö ihminen henkisessä pimennossa suorittaen arkipäivänsä?
Onko ihmisen tarkoitus olla suorittava-tekevä- vai ajatteleva henkisesti kehittyvä, kumpaakin vai ei kumpaakaan näistä?
Ajatellaan ihan perus asioista, kuten vuodenaikojen vaihteluita, aikaa, elämää yleensä, onko niin että suurin osa ajasta menee siihen että elämää eletään vain mekaanisesti omien aikataulujen mukaisesti, ilman että ehditään nähdä muutoksia esimerkiksi luonnossa tai vielä paremmin itsessä.
Raha ja materia on tärkeää yhteiskunnassa, yhteiskunta ja suuret rattaat pyörivät niin, vaikka ajattelisit toisin tai tahoisit ajatella, siellä se raha on kuitenkin tärkeässä roolissa.
 
On kuitenkin hassua ajatella, että elämisen ehtoo puolella voi olla ainoita paikkoja jossa pysähtyä, kenties jopa pelästyä joitakin elämän asioita, joita kohdataan vasta tuon kiireen loputtua. Olisi hienoa jos ihminen voisi olla henkinen, ajatteleva, työtä tekevä ja tietoinen elämän monimuotoisuudesta.
Mielestäni liiallinen materiaan keskittyvä elämä on melko kapeakatseisesti aseteltu elämisen kuva. Eikä toisaalta elämisen tärkeysjärjestystä tee muuta kuin ihminen itse.
Aikojen alussa ei ollut kukaan ajatellut valmiiksi että elämisen ehdoksi muodostuisi raha.
Kaikki eivät tietenkään edes halua pohtia elämäänsä ja henkisiä kehityksiä, eivätkä halua tuntea itseään tai liiemmin muitakaan. Sekin on ok, se on melkein yleisesti enemmän hyväksyttävä kosketuspinta elämään kuin henkisen arvojen noudattaminen
-ihmiselle on kuitenkin suotu mahdollisuus päättää omassa elämässään mikä on sen johtava teema, mutta onko siihen suotu oikeasti tarpeeksi konkreettisia mahdollisuuksia...?
 
-M

Elämän tuoma kumppani

Rakkaus ja ihmissuhteet, niistä voisi kirjoittaa ihan loputtomiin, niin paljon aiheesta käydään melkein joka ilta keskusteluja. Minulla on jakaa oikein sympaattinen näkemys rakkauden etsintään, peilaten tietysti tulkintojen maailmaan. Törmäsin tässä taannoin sanaan "elämän tuoma kumppani", jäin tätä asiaa miettimään että mitä se oikein tarkoittaa. Rakkautta ei voi pakottaa, rakkaus tulee ja menee, rakkaus on tunteista vahvin. Voidaan mennä liittoihin järki syistä mutta rakkaus on se mitä etsitään ja minkä perään kysellään.
Elämä jakautuu moniin eri linjoihin ja tasoihin, aikakausiin. Rakkaus kulkee elämässä myös omia polkujaan, mikäli nyt vain keskitytään rakkauteen ihmissuhteiden näkökulmasta. Rakkaus on siitä erikoinen asia, ettei se löydy etsimällä. Kaikkien sovellusten ja muiden deittijuttujen vastapainoksi tuo "elämän tuoma kumppani" kuulosti erittäin mielenkiintoiselle.
Tarkoittaen sitä, ettei rakkautta tietoisesti etsi, vaan luottaa siihen että kumppani ilmaantuu elämään kun sen aika on. Tiedän, että tämä on hyvin mustavalkoinen ajattelu tyyli ja voihan sovelluksen kautta tullut ihmissuhde näkyä myös tulkinnoissa. Haluan vain tuoda esille tämän ajatuksen.
 
Toinen ajatus koskee rakkauden sattumanvaraisuutta, he jotka etsivät kumppania usein maalaavat mielessään ajatuksia siitä, MILLAINEN mahdollisesti se tulevaisuuden kumppani tulee olemaan, missä töissä, miten pitkä, onko koira vai kissa ihminen. Sitten tulee rakkaus ja aika varmasti kaataa kaikki nuo ennakko käsitykset. Huomaatkin pian ettei mikään niistä kriteereistä täyttynytkään... mutta olet todella onnellinen!
Rakkaus ja elämä on tässä asiassa hyvin viisas, on hyvä luottaa vaistoonsa ja tuntemuksiinsa, ei siihen mitä välttämättä ensin näkee tai kuulee. On hyvä tutustua erilaisiin ihmisiin, antaa aikaa ja mahdollisuuksia, katsoa pintaa syvemmälle, älä katso kriteereitä, katso ihmistä ja kuuntele heidän tarinaa.
 
Kirjoitus ei ole ainostaan minun mielipiteeni vaan nivottu lukuisita keskusteluista rakkauteen liittyen, ihania ajatuksia, tarot-korttien ystävät!

IHME- Mies

Jälleen pientä tekstin ja ajatuksen pätkää sivustolle.
 
Rakkaus se vaan kirjoituttaa jälleen ja ihmissuhteet. Nyt pääsisi käsittelyyn aihealue miehet. Taas muistuttelen että kirjoitan vain oman näkemyksen ja ajatuksen aiheesta, voi ja saa olla erilaisia näkökulmia asiaan, kerron näkemyksen korttipöydän takaa.
Ihmissuhteet, paljon kysytään rakkaudesta tulkinnoissa, ihmissuhteista ja... miehistä. Olen aika vahvasti päässyt tutustumaan miesten tunne-elämään tulkintojen yhteydessä.
Yleisesti toivotaan tietysti että tulisi onnellisia liittoja, olisi tasapainoa ja onnea rakkaudessa. Rakkautta voi olla miesten/naisten välillä myös mutta nyt kirjoitan miehen ja naisen välisestä suhteesta tai odotuksista joita naisilla on miehiä kohtaan.
Hyvin yleistäen, mies on perheen pää, mies on turvallinen, luotettava, mukava, puhelias, avoin, rohkea, sosiaalinen, hiljainen, avulias, pitkä, lyhyt, hyvätuloinen, komea, kirjoitinko jo pitkä? lapsiystävällinen, urheilullinen.... Niin.
Mies näyttää tällä mittapuulla olevan ihme mies.
Miehet hyvät, olen huomannut että naisilla on suuria odotuksia ihmissuhteistaan ja kumppanista. Valitettavasti rakkaus tai hyvätahto ei enää riitä. (Tasapuolisuuden nimissä, myös odotukset naisia kohtaan ovat kasvaneet. Tästä sitten myöhemmin...)
Näin lehtijutun jossa psykologi oli pahoittanut mielensä nykyajan romanttisista elokuvista ja kommentoi että tämä luo epärealistisen kuvan ihmissuhteesta tai rakkaudesta. Totta, harvoin ekat treffit osuu juuri uppoavaan laivaan, jossa mies saa treffikumppaninsa pelastaa juuri ennen kuolemaansa.
On hyvä ajatella, mitä kumppaniltaan todellisuudessa odottaa, kysymällä itseltä mihin itse on valmis parisuhteessa? (En tarkoita että pitäisi jäädä haitallisiin tai jopa vaarallisiin ihmissuhteisiin vaan ihan yleisesti.) Ihmissuhde on elämän yksi osa-alue (toki tärkeä) mutta siinä ei pitäisi olla ihan kaikki, perustan tämän siihen että yksin elämään tullaan ja yksin sieltä lähdetään.
 
Entäs jos suurien odotuksien sijasta, voisimme ottaa kumppanin vastaan sellaisena kuin hän on? Mikäli kumppani titteli kuulostaa siltä että siihen on pakattu valtava määrä odotuksia, puhuttaisiinkin vaikka siitä parhaasta ystävästä? Kirjoitan tämän siksi, koska tämän ajatusketjun myötä minun näkökulmani muuttui. Toivottavasti osaan tämän tuoda niin selkeästi että joku muukin voisi nähdä asian samoin, edes hetken.
On toki tärkeää että ihmissuhteissa ei ole riippuvuutta menettämisen pelkoa, joka estäisi terveen hyvän liiton syntymistä.
 
...Palaan realismiin, tähän päivään, ihmissuhteissa ja kumppaneissa, rakkaudessa yleensä, on pakattu juuri ne suurimmat toiveet ja haaveet, elämä on nykyään aika raskasta ja haastavaa, en ihmettele yhtään sitä, miksi rakkaus on saanut nykyään niin suuren painoarvon.
Toivotaan kuitenkin ettei kumppani tulisi oman itsen, vastuun ja onnellisuuden takeeksi.
-M