Elämänpöydässä on ajatuksia elämästä, tulkintahetkien varrelta, lukuisista keskusteluista koottuja kirjoituksia.

Menneisyys kuuluu hyvin läheisesti sivustolle, jossa käsitellään tulevaisuutta.

Menneisyys on osa ihmisen elämää yhtä hyvin kuin tulevaisuuskin, tietenkin sillä erotuksella että tulevaisuus on tuntemattomampi.

Menneisyydessä on varmasti monella ihmisellä paljon erilaisia vastoinkäymisiä, onnistumisia ja epäonnistumisia. Menneisyys on elettyä elämää, jonka ratkaisut ja muutokset on tehty siihen asti kerätyn tiedon ja näkemyksen perusteella, menneisyys on elettyä elämää – eikä sitä saa enää takaisin, -joko onneksi tai harmiksi.

Paljon kirjoitellaan irti päästämisestä, on aika antaa menneen mennä ja tulevaisuuden tulla.

Mitäpä tapahtuisi jos menneisyydellä olisi vielä kuitenkin näkymätön ote sinuun?

Ajatellaan että olet joskus menneisyydessä vaikka mennyt laskettelemaan, kaatunut ja epäonnistunut. Voi tulla fiilis että et enää halua lasketella ikinä, epäonnistuminen voi ehdollistua, aina kun puhutaan laskettelusta muistat elämässäsi sen ainoan kerran, joka epäonnistui ja päädyt aina kieltäytymään tästä talvilajista myös tulevaisuudessa,

- en osaa, en voi, epäonnistuin, en pystynyt…

Tekstin tarkoituksena on tuoda esille menneisyydestä pyristelyn helppoutta tai vaikeutta. Ihminen kehittyy ajassa henkisesti, kasvaa, jalostuu… Voi olla että tuo kypsyminen on niin huomaamatonta että sitä on vaikeaa käsittää edes tapahtuvaksi, jokainen tapahtuma muovaa meitä elämässä eteenpäin ja toivottavasti parempaan suuntaan.

Siksi olisi hyvä tarkistaa ettei elämässä vaikuta joissakin asioissa ”Menneisyyden näkymätön ote” Voi nimittäin olla niin, että jos antaisit laskettelulle tänä vuonna mahdollisuuden, etkä muistelisi enää vuosien takaista epäonnistumista, se voisi hyvinkin onnistua tänä päivänä, vaikka se ei onnistunutkaan menneisyydessä.

Mikäli annat menneisyyden epäonnistumisten rajoittaa tulevaisuuden valintoja, olet edelleen menneisyyden otteessa. Mitä jos voisit päästää irti menneisyydestä ja ottaa asian vastaan aivan kuin uutena asiana?

Tätä kaavaa voi soveltaa lukemattomiin asioihin, parisuhteisiin, työelämään, terveyteen, melkein jokaiseen elämän lohkoon.

Voisiko tässä olla avain uudelleen yrittämiseen, menneisyydestä oikeasti irrottautumiseen ja menneisyyden näkymättömien otteiden todelliseen tiedostamiseen?

Toki mennyt tarjoaa myös paljon hyviä oppeja, siitä mitä ei kannata tehdä.

Kirjoituksen ydin oli kuitenkin se, että ei annettaisi menneisyyden liikaa hämärtää tulevaisuuden mahdollisuuksia tai jopa estää niitä.

Muutoksesta on tehnyt mieli kirjoittaa jo pitkään, toisaalta mieltäni on vaivannut se, että siitä on kirjoitettu varmasti jo useita kertoja eri näkökulmista ja mietin voinko tuoda tähän asiaan enää mitään uutta. Usein keskusteluissa tulee ilmi että jokin elämäntilanne on pysytellyt pitkään samanlaisena ja olenkin sanonut tähän usein että ”Jokaisella elämäntilanteella on oma parasta ennen päivämääränsä,” eli mikään asia tai tilanne ei kestä ikuisesti, vaikka se siltä tuntuisi.

Elämä tuo tullessaan erilaisia muutoksia, hitaita tuskin näkyviä muutoksia on tietysti vuosien kertyminen ja ikääntyminen. Nopeita äkillisiä isoja muutoksia ovat esimerkiksi onnettomuudet, erot, sairastumiset, lapsen saaminen, muutto… Ennusteiden ja tarot-korttien maailmassa, nämä suuret muutokset näyttäisivät ikään kuin olevan piirrettyinä elämämme polkuun ja karttaan, kirjoittaisin tässä mieluummin vääjäämättömästä kuin kohtalosta.

On hyvä tiedostaa että elämän  perus olemukseen kuuluu läheisesti muutos, elämä on kuin alusta jonka olosuhteet voivat muuttua todella nopeasti, on hyvä olettaa elämänsä muuttuvan. Minua kiehtoo ajatus siitä että usein ihminen haluaa laittaa muutokset joko negatiiviseksi tai positiiviseksi muutokseksi. Ihminen on tunteva ja tunteet määrittävät usein miten muutokset ottaa vastaan, jotkut elämän muutokset eivät ole iloisia ja suopeita, joitakin muutoksia on vaikea hyväksyä tai edes ymmärtää että näin tapahtuu. On kuitenkin otettava huomioon että myös ne ns. negatiiviset muutokset voivat saada meissä ja meidän elämässämme paljon positiivista aikaan. Koen  että muutos tai elämän asiat ovat mustavalkoisia, tuoden elämään niin hyvää kuin huonoakin, olipa muutos alun perin positiivinen tai negatiivinen.  Asioissa vallitsee tasapaino.

Elämä ei muutoksissaan kysele, tahdotko, haluatko tai että kävisikö mitenkään? Elämässä joskus vain asiat muuttuvat ja paluuta menneeseen ei enää ole. Suuren vastarinnan tai kapinoimisen sijasta olisi siis ilmeisen hyvä saada itsensä muutettua muutosvalmiiksi ja hyväksymään ajatuksen että kyllä, elämäni voi muuttua minä hetkenä hyvänsä. Tämä ajatus voi tuntua turvattomalta mutta toisaalta tuoda toivoa hankaliin elämäntilanteisiin, riippuen jälleen kerran siitä, mistä näkökulmasta asiaa ja elämäänsä katsoo.

Tässä  hetkessä on paljon hyvää, muutoksissa on paljon hyvää ja harmaissakin pilvissä kultareunus. Elämä vaatii mukautumista, elämän muutokset ovat väistämättömiä ja toivottavasti osaamme ottaa ne vastaan mahdollisimman rakentavasti.